Kemijärvi-sivulle, Raideliikenne-sivulle
KEMIJÄRVEN RATA ON NYT SÄHKÖISTETTY JA KOKO P 265 AJETAAN 31.3.2014 ALKAEN KEMIJÄRVELLE. MUTTA SITÄ ENNEN:
Kemijärvi menetti puoleksitoista vuodeksi yöjunayhteyden Helsinkiin 2.9.2006 alkaen. Juna korvattin tuolloin taajamajunalla Rovaniemeltä. Vaihto Rovaniemellä yöjunaan / yöjunasta vähensi tilapäisesti matkustajia. Junakapinan tuloksena yöjuna palasi Kemijärvelle 1.3.2008 päivittäiseen liikenteeseen. Ensimmäisen yöjunan matkustajaluku Kemijärvelle oli noin 400 ja autopaikat olivat loppuunmyydyt jo pitkälle eteenpäinkin, arviolta toukokuun alkuun saakka. Yöjunaa tarvitaan siis edelleen!
Liikenneministeri ja VR sopivat jo 11.6.2007 Kemijärven yöjunan palauttamiselle liikenteeseen. Sopimus tehtiin vuoteen 2011 saakka. Merkittävää on, että 23.3.2010 Valtioneuvosto myönsi rahat Kemijärven radan sähköistykselle osana merkittäviä väylähankkeita. Samoin puutavaraterminaalin ja Keitele-Groupin tulo vanhalle Stora Enson tehdasalueelle johtaa nyt tuon 7 kilometrin radan sähköistämiseen Kemijärven asemalta Kemijoen yli Isokylän asemalle ja tehdasalueelle.
Ohessa vielä kirjeeni kansanedustajille vuoden 2006 alussa, jolloin junayhteyttä oltiin lakkauttamassa, kuten silloin suunniteltiin, lopullisesti. Kemijärven junakapinallisille kiitokset hyvästä työstä, junaliikenne jatkuu ja tavoitteet on saavutettu!
Kemijärven junayhteys uhattuna?
Olemme saaneet tiedotusvälineiden kautta tietoa Rovaniemen – Kemijärven välisen henkilöjunaliikenteen lakkaamisesta syksyllä 2006. Itä-Lapin väki on osaltaan jo toiminut tässä asiassa. Voidaanko jotain vielä tehdä junayhteyden turvaamiseksi tänne Itä-Lapin alueellekin?
Viime vuosina uutisoitiin, että yleiseurooppalaiselta rataverkkokartalta (TEN) oltiin poistamassa rataosa Rovaniemi-Kelloselkä. On näyttänyt siltä, että ollaan määrätietoisesti muodostamassa Rovaniemelle terminaaliasemaa, jolta raideliikenne ei jatkuisi enää Kemijärven suuntaan.
Matkustajaliikenteen osalta meille on luvattu junaparin 61/68 säilyminen liikenteessä Kemijärvelle asti syksyyn 2006, jolloin VALI-2006 aikataulumuutos astuu voimaan Hakosilta-Kerava-oikoradan valmistuttua. Tavallisena matkustajana olen huomannut jo vuosia sitten seuraavaa: Tampereen suurella risteysasemalla juna 61 kuulutettiin pitkät ajat lähteväksi vain Rovaniemelle. Helsingissä sanamuoto on edelleenkin ”Rovaniemelle- ja Kemijärvelle”, mistä loppuosa on helposti poistettavissa. Kemijärvelle saapuvien makuuvaunujen paikat ovat menneet monesti Rovaniemelle tai Rovaniemeltä matkaaville seurueille! Samaan aikaan usea Kemijärvelle tuleva on joutunut ilman makuupaikkaa vaihtamaan loppumatkaksi päivävaunuihin. Pyhätunturin turistiliikennettä on ohjattu kulkemaan Rovaniemen asemalta busseilla perille.
Tämän lisäksi valtakunnan johtava aikakauslehti julkaisi jo kolmisen vuotta sitten laajan artikkelin pohjanmaan yöjunaliikenteestä. Sinänsä erinomainen reportaasi esitti liikenteen yksiselitteisesti päättyvän jo silloin Rovaniemelle.
Onko kysymys yhteensattumista vai onko VR:n taholta luotu yleistä käsitystä siitä, että kaikki junaliikenne päättyy Rovaniemelle? Vuosi 2006 on tärkeä raja. Veturikierrot, miehistönvaihdokset ja koko pohjanmaan radan aikataulusto muuttuu tällöin perusteellisesti. Mikäli vielä makuupaikkojen ”kysyntää” Kemijärvelle on osoitettu vähäiseksi myyntitekniikalla, on asia aivan selvä.
Toinen asia on sitten tavaraliikenne. Riittääkö yksi tavarajunapari päivässä Rovaniemen - Kemijärven radan ylläpitoperusteeksi? Rataosan TEN-verkkokartasta poistaminen on merkinnyt varmasti muutakin kuin rataosan muodollista yliviivaamista virallisilta kartoilta. Etelässä Kerava-Hakosilta-välin oikaisurata sekä Riihimäen-Helsingin väliset lisäraideparit nielevät kustannuksia, jotka otetaan jostain pois. Nämä ovat kysymyksiä, joita esitän tavallisena kansalaisena oman kotikaupunkini Kemijärven hyväksi. Odotammeko kaikessa rauhassa, että syksyllä 2006 viimeinen juna Kemijärveltä lähtee? Mikäli myös tavarajunapari lakkaa kulkemasta, seurannaisvaikutuksena tulee olemaan kenties suuren teollisuuslaitoksen alasajo Kemijärvellä. (Stora Enso ilmoitti lakkauttavansa tehtaan keväällä 2008, tehdasta alettiin purkaa vuonna 2010)
Liikenneministerin ja VR:n edustajien kannanotot ovat olleet yksiselitteisiä. Henkilöjunaliikennettä Rovaniemeltä Kemijärvelle ei milloin mistäkin syystä voida (haluta!!!) järjestää. Kertomatta on jätetty perussyy. Päätös näyttää tehdyn vuosia sitten ja rataosuus on pyyhitty pois yleiseurooppalaiselta rataverkkokartalta. Tätä ilmeistä tosiasiaa on markkinoitu meille osamyönnytyksin. Nyt on tullut aika, jolloin vuosien takainen päätös vihdoin on kerrottu meille tavallisille kansalaisillekin. Päätöksen perustelut ovat perin hataria, jos on uskomista tiedotusvälineisiin annetuille lausunnoille.
Liikenteen lakkauttamisen perusteiksi on esitetty seuraavia näkökohtia. Näkökohta 1: Uusilla makuuvaunuilla ei voida ajaa sähköttömällä rataosalla Kemijärvelle. Mutta, aiemmin täällä käytössä olleet DV 16-tyyppiset veturit tuohon tehtävään tiettävästi pystyvät! Veturityyppi on siirretty pois Rovaniemen-Kemijärven liikenteestä heti sähköistyksen valmistuttua Rovaniemelle runsas vuosi sitten. Näkökohta 2: Siniset makuuvaunut poistuvat käytöstä vuoden kuluttua. Mutta, siniset makuuvaunut jatkavat liikennöintiä Rovaniemeltä lähtevässä aiemmassa yöjunassa edelleen. Juuri Kemijärven juna on määrätty uudelle kalustolle. Ja toisen tiedon mukaan nuo vanhat vaunut ovat käytössä jopa vuoteen 2015 saakka? Entä sitten näkökohta 3: Junien pilkkominen Rovaniemellä ja Kemijärven liikenne tuovat lisäkustannuksia rautatieliikenteelle. Mutta, ”pilkkomista” tai ei, Rovaniemen asemamiehistö on työssään päivittäin ja siirtelee vaunustoja raidepareilta toisille. Lisäksi junaliikenteen arvioinnin tulisi ulottua ratapenkereitä kauemmas. Junat eivät kulje todellakaan itsensä vuoksi vaan liikenteellä on yhteiskunnallista merkitystä.
Näyttää siltä, että Helsingin päässä tehtävissä liikenneratkaisuissa katsotaan vain raideliikenteen yksityiskohtiin, niihinkin ylimalkaisesti. Samalla unohdetaan täysin se yhteiskunnallinen merkitys, mikä raideliikenteellä on erityisesti meille tänne Itä-Lapin alueelle.
Kansanedustajat! Onko nyt myöhäistä vaikuttaa asiaan, olisiko siihen pitänyt puuttua tarmokkaasti jo vuonna 2003, jolloin Kemijärven henkilöliikenne luvattiin jatkuvan vuoteen 2004 saakka? Kysymys on alueemme peruspalveluista, joiden purkaminen estää Itä-Lapin alueen kehittämistyön. Ehkä joudumme toteamaan myöhemmin kaiken sen kielteisen, minkä raideliikenteen poistaminen Itä-Lapista aiheuttaa.
VR ja Liikenneministeriö sopivat tammikuun puolivälissä 2006, että ilman makuuvaunuja Kemijärven junaliikennettä jatketaan 3.9. - 31.12.2006. Kansalaisadressilla vedottiin kuitenkin makuuvaunu- ja autojunaliikenteen säilyttämisen puolesta. 23.8.2006 Hallitus päätti budjettineuvotteluissa tukea Kemijärven yöjunaliikennettä vuodelle 2007, mikäli rahallista tukea löytyy myös Lapista. Junaliikenteen jatkamisesta vuoden 2007 ajan päivävaunuilla päätettiin lokakuussa 2006. 6.4.2007 sähkövaurio todisti, että 13 vaunun juna uusin makuuvaunuin voitiin vetää ongelmitta DR 16: voimin Rovaniemeltä Ouluun! Liikenneministeriön kanta 13.4.2007 oli neuvottelujen jälkeen se. että yöjunayhteys palautetaan Kemijärvelle. Lopullinen päätös merkitsi yöjunan paluuta Kemijärvelle 1.3.2008. Aiheesta lisää tietoa ja kannanottoja junan lakkautusuhan aikoihin, katso tästä